Opettajien lomautukset vaikuttivat oppilaiden kouluhyvinvointiin. Lomautusten aikana opetusta ei ollut tai se oli puutteellista. Oppilaat kuvasivat lomautusten aiheuttaneen oppimiseen aukkoja ja kantoivat huolta lomautusten pitkäaikaisvaikutuksista oppimistuloksiin. Lomautusten aikana levottomuus koulussa lisääntyi, eikä keskittymisrauhaa tehtävien tekemiseen ollut. Siitä huolimatta oppilaat eivät kokeneet turvattomuutta ja pelkoa lomautusten aikana. 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kaakkois-Suomen piirin tilaaman opinnäytetyön 
tarkoituksena oli selvittää kouvolalaisten oppilaiden kokemuksia opettajien lomautuksista. 
Kaakkois-Suomen ammttikorkeakoulun yhteisöpedagogi (yamk) opiskelija Emmi Väkevä- 
Henttu selvitti haastattelun (n=6) avulla, miten oppilaat kokivat opettajien lomautukset ja 
millaisia vaikutuksia lomautuksilla oli oppilaiden kouluhyvinvointiin. 

Oppimisvajeen paikkausta lomautuksilla? 
Kouvolan kaupunki lomautti vuonna 2020 lähes koko opetus- ja kasvatushenkilöstönsä 
säästöjen vuoksi. Ennen lomautuksia, keväällä 2020 elettiin poikkeusoloissa, jonka 
seurauksena oppilaat opiskelivat etänä. Etäopiskelun nähtiin vaikuttavan nuorten 
oppimiseen ja kouluhyvinvointiin. Ylivoimaisesti tärkeimpänä tuen muotona 
poikkeusoloista ja niiden vaikutuksista toipumiseen olisikin tarvittu lisää opettajia, ei 
lomautuksia. Opetustoiminnan turvaamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoikin kunnille 
korona-avustusta. Siitäkin huolimatta Kouvolassa opettajat päätettiin lomauttaa. 

Toteutuiko lasten etu? 
Lapsivaikutusten arvioinnin mukaan kaikissa päätöksissä, jotka koskevat lapsia, tulisi 
kuulla lapsia. Lapsen edun tulisi myös olla ensisijainen kaikissa lapsia koskevissa 
päätöksissä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat eivät voineet vaikuttaa 
opettajien lomautuspäätökseen, eikä heidän mielipiteitään lomautuksista kysytty. Oppilaat 
kokivat, että lomautusten aikana koulussa oli erilaista, kuin aiemmin – kouluun meno 
jännitti, oppitunteja peruttiin, opettajaa ei aina ollut paikalla, ryhmäkoot olivat suuria, 
turvavälejä ei noudatettu (korona-aika) ja ohjeet olivat epäselkeitä. Oppilaiden vastausten 
perusteella on nähtävissä, että lomautusten aikana opetuksesta jouduttiin tinkimään, eikä 
opetussuunnitelman mukaista opetusta ja tukea voitu tarjota oppilaille. 

Oppilaiden vastauksissa korostui myös kokemus siitä, että koulussa oleminen oli 
kaoottista (melu, levottomuus, keskittymisrauhan puute) ja aiheutti lähes kaikilla 
vastanneista ahdistusta, jännitystä, stressiä ja väsymystä niin koulussa kuin vapaaajallakin. 
Nämä osaltaan vaikuttivat myös siihen, että oppilaiden poissaolot ja lintsaamiset 
lisääntyivät lomautusten aikana. Vaikka levottomuus kouluissa lisääntyi, niin silti 
vastausten perusteella oppilaat eivät kokeneet turvattomuutta ja pelkoa. 

Oppilaiden hyvinvointi on tärkeä perusta tulevaisuuden hyvinvoinnille. Vastausten 
perusteella voidaan todeta, että oppilaiden arki, turvallisuuden tunne sekä 
opetussuunnitelman mukainen opetus vaarannettiin kertaluonteisen säästön takia. Nyt jos 
koska olisikin aika aidosti satsata oppilaisiin, eikä vain tehdä ”säästöjä” heidän 
kustannuksellaan.

Lisätietoja: Emmi Väkevä-Henttu, 050-499 0502, emmi.vakevahenttu@gmail.com