Ehkäisevän työn ja matalan kynnyksen tuen avulla ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, ennen kuin ne kasvavat raskaiksi ja kalliiksi korjata. Myös hallitus korostaa ohjelmassaan tarvetta siirtää painopistettä korjaavista palveluista kohti varhaista tukea ja ennaltaehkäisyä. Julkisen talouden sopeutustoimien myötä ehkäisevää työtä ja matalan kynnyksen tukea uhkaa kuitenkin supistuminen niin hyvinvointialueilla kuin sosiaali- ja terveysjärjestöissä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on tärkeä rooli ihmisten tukemisessa ja auttamisessa. Järjestöt tarjoavat tukea, neuvontaa, vertaistoimintaa, palveluja ja kohtaamispaikkoja, jotka vahvistavat hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisevät sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Järjestöjen työ vähentää raskaiden ja kalliiden korjaavien palvelujen tarvetta. Jos järjestöjen työ heikkenee, paine hyvinvointialueiden jo valmiiksi kuormittuneisiin palveluihin kasvaa. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeä osa kestävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.
Hallituskaudella leikkauksia jo 37%
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia on kuluvalla hallituskaudella päätetty leikata jo 140 miljoonalla eurolla. Se on 37 prosenttia avustussummasta. Hallituksen kehysriihen alla väläytellyt lisäleikkaukset uhkaavat heikentää edelleen järjestöjen mahdollisuuksia tarjota juuri sitä varhaista tukea, jota yhteiskunta tarvitsee. Kun järjestöjen toiminta supistuu, vähenevät myös tukimuodot ja palvelut, joiden avulla ihmiset saavat apua ajoissa.
Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa matalan kynnyksen tukea muun muassa Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa, Nuortennetissä, Vanhempainpuhelimessa ja -netissä, yli 500 avoimessa kohtaamispaikassa, perheiden tukihenkilötoiminnassa sekä lähes kaikki yläkoulut tavoittavassa tukioppilastoiminnassa. Toiminnan kivijalkana on laaja paikallinen vapaaehtoistoiminta, jota keskusjärjestö ja piirijärjestöt tukevat ja ohjaavat.
Lapsen etu on velvoite
Julkisen talouden sopeutustoimissa on myös muistettava lasten erityisasema. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa asettamaan lapsen edun ensisijaiseksi harkintaperusteeksi lapsiin vaikuttavissa päätöksissä. Myös talouspäätösten vaikutukset lapsiin on arvioitava huolellisesti. On varmistettava, etteivät leikkaukset kohdistu lapsiin ja varsinkaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa rakennetaan perusta terveydelle, osallisuudelle ja luottamukselle. 1990-luvun laman kokemukset muistuttavat, että lyhytnäköiset säästöt lapsiin ja perheisiin kohdistuvassa tuessa voivat lisätä pahoinvointia vuosiksi eteenpäin.
Taloudellisesti kestävä politiikka edellyttää päätösten tarkastelua pitkällä aikavälillä. Ehkäisevään työhön panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana hyvinvointina ja pienempinä korjaavien palvelujen kustannuksina.
Christa Carpelan, toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri
Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kansikuvan on ottanut Anna Autio.