Järjestöjen moninaisuus ja monipuolisuus tulee nähdä yhteiskunnallisena rikkautena ja ymmärtää järjestökentän yhteiskunnalle tuottama hyöty

Veikkauksen tuotoilla tuetaan yleishyödyllistä toimintaa vuoden 2023 loppuun asti. Tuottojen kohdentamisesta yleishyödylliseen toimintaan on aiemmin säädetty laissa niin, että eri ministeriöt ovat voineet myöntää avustuksia mm. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin, urheilun ja liikuntakasvatustyön, nuorisotyön, tieteen, taiteen sekä hevosurheilun ja -kasvatuksen edistämiseen. Vuodesta 2024 alkaen määräraha on osa valtion talousarviota ja osa poliittista päätöksentekoa. Veikkauksen tuottojen vähentyessä 2019 alkaen on esimerkiksi nuorisotyöhön myönnetty rahoitus kääntynyt jo laskuun. Vuoden 2023 talousarvioesityksessä nuorisotyöhön esitetään myönnettäväksi 77,3 miljoonaa euroa. Se on 4,1 miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2022.

Kolmannella sektorilla on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen kehittämisessä. Eri yhdistykset, seurat ja säätiöt lisäävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Ilman niitä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä hyvinvoinnin haasteistaan. Ilman kolmannen sektorin toimijoita esimerkiksi moni mielenterveys- ja päihdepulmien kanssa kamppaileva jäisi ilman tukea, yksinäinen ilman ystävää ja vähävaraisten perheet vailla harrastusmahdollisuutta.

Vapaaehtois- ja vertaistoiminnalla on valtaisa vaikutus yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Se ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä. Vapaaehtoiset tarvitsevat tukea, ohjausta, koordinointia ja kiittämistä, jotta vapaaehtoistoiminta olisi jatkuvaa ja vaikuttavaa. Rakenteet edellyttävät resursseja. Kolmatta sektoria ei siksi saa nähdä kustannuksena, vaan investointina, jonka toiminta ennaltaehkäisee vakavampien ja kalliimpien ongelmien syntymistä. Vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Inhimillisen näkökulman lisäksi panostaminen vapaaehtois- ja vertaistoimintaan on siis myös taloudellisesti järkevää.

Me kymenlaaksolaiset kolmannen sektorin toimijat haluamme, että rahoitus on jatkossa riittävää ja pitkäjänteistä. Rahoitus on keino, jolla kolmannen sektorin kentän on mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisijänä, luottamuksen rakentajana ja yhteiskunnan uudistajana. Kompensointi ja samalla pitkäjänteisemmän rahoituksen turvaamisen pohdinta tulisi olla ministeriöiden ja järjestötoimijoiden yhteinen pohdinnan paikka.

Christa Carpelan
toiminnanjohtaja
MLL:n Kaakkois-Suomen piiri ry

Pasi Hedman
toiminnanjohtaja
Nuorisokeskus Anjala/Ankkapurhan kulttuurisäätiö

Arto Hytönen
toiminnanjohtaja
Valkealan Hevosystäväinseura ry / Kouvolan ravirata

Piia Kleimola
Kulttuurijärjestöjen edustaja
Terveyttä kulttuurista mielenterveysseura ry:n puheenjohtaja

Tommi Lehtinen
toiminnanjohtaja
Kymenlaakson Liikunta ry