Koronakriisin jälkihoito on huomioitava hyvinvointialueen rakennustyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille.  Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentumisessa ja hyvinvoinnin haasteiden voittamisessa hyvinvointialueella on merkittävä rooli. Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita. Kriisin kielteisten vaikutusten lieventäminen kuuluu hyvinvointialueiden tärkeisiin tehtäviin niiden aloittaessa.

Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Palveluita on supistettu ja siirretty verkkoon ja henkilökuntaa on siirretty koronan testauksiin, jäljityksiin ja rokotuksiin. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja palveluvelkaa, jonka purkamiseen tulee varautua jokaisen hyvinvointialueen toiminnan käynnistämistä valmisteltaessa.

Koronakriisi on heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisännyt eriarvoisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen ja eriarvoisuuden kaventamisen on oltava tavoitteellista ja systemaattista niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Tämä edellyttää muun muassa tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden ja tarpeiden tunnistamista ja tarpeiden mukaisen tuen antamista.  Koronakriisin vaikuttava hoito edellyttää koko palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista. Myös järjestöjen työ on huomioitava yhteistyössä.

Koronakriisin aiheuttamien hyvinvointivajeiden paikkaaminen edellyttää, että palveluissa on riittävästi aikaa lapsen tai nuoren tilanteen ja tarpeiden selvittämiseen. Hyvinvointialueen on heti alusta lähtien varmistettava, että sen palveluissa huolehditaan lasten, nuorten ja perheiden aidosta kohtaamisesta. On myös huolehdittava, että ammattilaiset lapsen tai nuoren ja hänen perheensä ympärillä eivät vaihdu koko ajan. Henkilöstömitoitusta koskevien velvoitteiden ja suositusten noudattaminen neuvolapalveluissa ja oppilas- ja opiskelijahuollossa on tärkeä tekijä aidon kohtaamiseen mahdollistamisesta palveluissa.

Christa Carpelan, toiminnanjohtaja

MLL:n Kaakkois-Suomen piiri ry