Parhaillaan rakennetaan hyvinvointialueen toimintamalleja ja -käytäntöjä. Tämä rakentamisen aika on merkittävä, sillä nyt luodaan rakenteet ja toimintatavat, jotka ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa pitkäksi aikaa eteenpäin. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä ottaa osaksi hyvinvointialueen toimintaa heti.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Arvioinnin erityispiirteenä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetty lapsen edun ensisijaisuuden periaate.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia. Hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Vaikutukset on arvioitava myös lasten ja nuorten osalta. Hyvinvointialueen on myös seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.

Kokemukset kunnista ja valtionhallinnosta osoittavat, että vaikutusten arvioinnissa usein painottuvat taloudelliset ja organisatoriset tekijät. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät monissa tilanteissa vähemmälle huomiolle.

Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli on tehtävä lapsibudjetointia. Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Kun eduskunta hyväksyi viime kesänä sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskevan lainsäädännön, se edellytti, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.

Christa Carpelan, toiminnanjohtaja

MLL:n Kaakkois-Suomen piiri ry